maanantai 8. helmikuuta 2010

Olennainen

Jostakin syystä kahden viime viikon aikana olen toistuvasti ollut tilanteissa, missä olen pohtinut kaikkea sitä, mitä seksuaalisuudesta ja sen eri puolista puhutaan, opetetaan, kommentoidaan ja korostetaan. Aivoni ovat saaneet tilanteista paljon ajattelemisen aihetta ja yritän nyt jotakin siitä saada vuodatettua tähän tekstiin.

Kuulin sivusta keskustelua, missä pohdittiin nykyisten nuorten tietoisuutta seksiin liittyvistä asioista. Keskustelijat pohtivat ansiokkaasti sitä, että nuoret saavat tällä hetkellä seksiin liiittyvän tietonsa pääasiassa toisiltaan ja internetistä. Aikaisemmat sukupolvet eivät ole saaneet sitä edes toisiltaan, kodista ja vanhemmista puhumattakaan. Itse taidan kuulua välimaastoon - jotakin tuli varmaan jo kotoa mukaan, koulussa annetiin hieman ehkäisyvalistusta ja muistan selvästi, miten parhaan ystäväni kanssa piilouduin kirjaston hyllyjen väliin tutkimaan aiheeseen liittyviä kirjoja. Kotiin niitä ei kehdannut viedä, ei tietenkään. Muistan myös ystäväni serkkupojan kätkön metsässä, missä oli jokunen kulunut miestenlehti aiheeseen liittyen ja niihinkin tutustuin (tehtäköön siitäkin tässä nyt tunnustus). Paras opettaja on sittenkin tainnut olla itse elämä ja parisuhde, kun on ollut pakko oppia ja opetella, puolin ja toisin.

Jos jostakin olen lapsiani ajatellen huolissani, niin netin tarjonnasta ja sen antamasta "tiedosta". Monen ystäväni kanssa olen hämmästynyt sitä, miten helposti ja yllättäen lapset löytävät kaiken ruman seksiin liittyvän netistä. Aika moni meistä vanhemmista, vaikka tiedämmekin netin vaarat, yllättäen olemme todenneet, että lapsemme ovat ehtineet ennen meitä. Hakusanat ovat olleet viattomia, mutta löytyneet sivut ovat olleet kaikkea muuta. Hätkähdyttää ajatella, että ne sivut ovat lapseni ensimmäisiä kosketuksia seksiin; kahden ihmisen väliseen intiimisuhteeseen. Siltä haluaisin lapseni todellakin varjella! On onneksi olemassa tehokkaita suojausohjelmia, joilla nämä sivut saadaan suodatettua pois käytöstä.

Itse satuin Väestöliiton sivuille, missä on murrosikäisille tarkoitetut ansiokkaat sivut ja ilahduin. Ilahduin, että jossakin puhutaan onneksi myös muusta kuin tekniikasta, taudeista ja ehkäisystä. Puhutaan myös välittämisestä, tutustumisesta ja odottamisesta. Myös Tosi Rakkaus Odottaa sivut antavat uskoa siihen, että toisinkin voi ajatella.

Olin myös tilanteessa, missä Kaija Maria Junkkari puhui otsikolla "Kaunis nainen ja tietoinen seksuaalisuus". Valtava aihe ja vie ajatuksia myös syviin vesiin, mutta silti niin antoisaa asiaa pohdittavaksi. Kaikki me tavoittelemme ympärillemme kauneutta ja sellaista ympäristöä, missä on hyvä olla. Mutta myös me aikuiset käytämme seksiä ja seksuaalisuuttamme siihen, että rikomme itseämme emmekä anna seksuaalisuuden olla elämässämme kauneuden palveluksessa. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan.

Minussa asuu jonkun kokoinen kansalaisaktivisti ja nyt huomaan, että se heräilee talviuniltaan. Mitä voin tehdä, että tämä seksin korostaminen vaihtuisi seksuaalisuuden vaalimiseen? Miten voin vanhempana tukea lastani arvostamaan itseään niin paljon, ettei hän edes nuoruuden huumassa rikkoisi itseään ja ajattelisi, että "olisi jo pitänyt" tai "kaikki muutkin ovat jo.."? Millä tavoin itse osaisin elää niin, että olisin kotona itsessäni ja nauttisin siitä, mitä olen, enkä haikailisi sitä, mitä en ole? Osaammeko aikuisinakaan erottaa seksiä ja seksuaalisuutta? Miten muistaisin puhua niistä kahtena eri asiana? Entä mitä on erotiikka, mitä on porno ja miten ne ja seksuaalisuus liittyvät yhteen?

Kaija Maria Junkkarin luennolla kolahti varmastikin syvimmin se, että seksuaalisuus ei ole teknistä, tekniikkaa ja suorittamista. Seksuaalisuus on olemista. Olemista itsessäni, olemista ja elämistä naisena tai miehenä. Seksuaalisuus toteutuu meissä ilman, että se heijastuu tai toteutuu toisen ihmisen kautta. Vaikka olisin yksin tässä maailmankaikkeudessa, olisin nainen tai olisin mies. Seksi on sitten aivan toinen juttu ja siihen liittyy tekeminen ja teot; sekä hyvässä että pahassa. Ja mieluummin tietenkin hyvässä, hoitavassa ja innostavassa mielessä. Seksuaalisuus on voima ja vimma, joka asuu minussa. Seksi ei pääse toteutumaan kohtaamisen tasolla, ellen ensiksi ole kotona itsessäni ja seksuaalisuudessani. Seksiä ei tule myöskään käyttää vallan, lohdutuksen tai koston välineenä. Se ei myöskään ole ratkaisu parisuhteen ongelmiin.

Junkkarin viesti oli, että seksuaalisuus ei ole tynnyri, joka pitkässä parisuhteessa vähitellen tyhjenee. Sen tulisi olla parisuhteessa lähde, joka pulppuuaa ja elähdyttää minua paitsi yksilönä myös meitä parina. On iso haaste tulla itsessään seksuaalisesti kotiin ja luopua suorittamisesta, tekniikkaan keskittymisestä, kelpaamisen tai kelpaamattomuuden kysymyksistä ja keskittyä elämiseen ja olemiseen naisena tai miehenä. Sitä on olenNainen.

2 kommenttia:

  1. Meni vahingossa tammikuun puolelle kommenttini -mutta siis on todella sykähdyttävää luettavaa. Alankin seurata blogiasi...

    VastaaPoista
  2. Kiitos terveistä ajatuksistasi. Luen näitä aina kun muistan ja ehdin(tammikuusta lähtien) ja joka kerta saan uutta näkökulmaa.

    VastaaPoista